Meillä on ennakkoperintönä saatu matka-arkku. Se haisee sisältä naftaliinille, joten säilytyskalusteeksi siitä ei ole. Se on toiminut sohvapöytänä ja eteisessä laskutasona, mutta petroolinsinisen värinsä takia se on jäänyt nyt piiloon. Päätettiin maalata se mustaksi ja laittaa olohuoneeseen. Arkku on peltipintainen ja vaneria sisältä.

Ennen:

Jälkeen:

Messinkiosat putsasin kukparinpuhdistusaineena. Maalina Tikkurilan musta Miranol Metallack. Maali on geelimäinen, joten se silenee itsestään pensselin jäljiltä ja täyttää pienet naarmut ja kolhut. Yksi kerros riitti.

Lankana Novitan Softy pinkkinä ja harmaana, 9 kpl n. 20 x 20 cm neliöitä, kumpaakin lankaa meni puolitoista kerää (tähän sisältyi kolme mallitilkkua, joilla hain kuvioita). Kolme-neljä iltaa meni tehdessä. Ihan ei aueunnut ohje, mutta onneksi  ystäväni Jay on taitava ja osasi antaa etätukea.

Lankana Novitan luonnonvalkoinen Nalle ja ensimmäisestä huivista jääneet Softyt. 6 kpl n. 12 x 12 cm neliöitä eli lastenkokoa. Tähän meni kaksi iltaa.

OT värkkäsi aikakauslehden sivuista kaulakoruja. Äkkiseltään en googlettamalla löydä ohjetta, mutta jossain Strömsössä tai Kotossa se taisi olla.

Aikakauslehden sivuista leikataan soiroja, jotka ovat toisesta päästä leveämpiä (esim. 1,5 cm leveä pää ja siitä tasaisena kiilana toiseen päähän). Sitten niitä lioteltiin jossain.... olikohan se ohennetussa puuliimassa? Tai tapettiliisterissä? Se voisi kyllä olla turhan vaivalloista, ehkä se oli siis liimaa. Tai sitten ei lioteltu ollenkaan ja liimattiin vaan pää? Miten vaan, mutta ne soirot rullattiin sukkapuikon ympärille yksi kerrallaan leveästä päästä alkaen. Annetaan kuivaa, pujotellaan naruun, ja lopuksi spraylakkaa (siis lakkaalakkaa, ei mitään hiuslakkaa) päälle.

Vinkkaapa linkki, jos tiedät oikean ohjeen tälle

OT väkersi Ällälle heijastimen. Aika söötti! Materiaaleina jättilaisnappi, puuhelmi, heijastinnauha ja nyöri.

Näistä wrapeista on sen verran aikaa, etten enää tarkalleen muista mitä niihin tuli sisälle. Eikä kuvakaan anna mitään vinkkiä, muuta kuin että wrapit kannattaa kietoa folioon, helpottaa kasassapysymistä ja syömistä. Tonnikalaversioon muistaakseni tuli Tofutti-soijayrtti"tuorejuustoa", maustekurkkua, suolaa ja sitruunapippuria ja varmaan paprikaa ja sitten jääsalaattia. Kinkkuwrappeihin puolestaan Tofutti-valkosipuli"tuorejuustoa", juustoraastetta, aurinkokuivattua tomaattia ja sen sellaista.

Pöllöjä tuntuu nyt istuvan joka oksalla. Tässä lasten kanssa väkertämäni huopapöllöt.

Viisi vuotta Banoffee-hypen jälkeen vihdoin toteutin sen niin kuin kuuluu, aiemmin se on aina muuntunut joksikin muuksi matkalla. Ajatus kinuskista ja banaanista tuntuu niin makealta että hampaat itkee, ja sitähän se onkin.

Mikko, tässä sulle resepti

Banoffee
(resepti HS.fi:stä ja poikkeuksellisen vähän tuunasin)

Pohja:
250 g kaurakeksejä (Digestivekin käy, mutta kaurasta tulee parempi)
100 g voita tai margariinia

 Täyte:
1 tlk (397 g) sokeroitua maitotiivistettä eli kondensoitua maitoa (Cittarista säilykehyllystä, kookosmaitotölkkien vierestä)
3 banaania
2 rkl sitruunamehua
2,5 dl Flora-vispiä
 

Päälle:
kaakaojauhetta 

Koska kolmen tunnin keittoaika maitopurkille on mielestäni ajan- ja energiantuhlausta, hoidin sen taas mikrossa. Viisi minuuttia täydellä teholla (800 W) välillä sekoittaen, ja viimeisen minuutin aikana näkee kun alkaa olla valmista, kinuski ei enää kuohu ja väri tummenee hieman. Astialla voi olla väliä aikaan, mikroaallot läpäisevä astia on tietenkin kätevin.

Murenna keksit hienoksi ja sulata rasva. Sekoita ainekset yhteen. Laita irtopohjavuoan (halkaisija noin 24 cm) pohjalle leivinpaperi. Painele keksiseos tiukasti vuoan pohjalle ja hieman myös reunoille. Anna kovettua hyvin jääkaapissa.

Kaada kondensoidusta maidosta keittämäsi kinuski hieman jäähtyneenä kovettuneen pohjan päälle. Laita vuoka takaisin jääkaappiin, jotta kinuski hieman tanakoituu.

Vaahdota kerma, kuori ja viipaloi banaanit. Valuta banaanipalojen päälle vähän sitruunamehua, jotta palat eivät tummu.

Irrota pohja varovasti veitsen avulla vuoasta. Lado banaaniviipaleet kinuskin päälle. Lusikoi banaanien päälle kermavaahto. Sihtaa kaakaojauhetta kakun pintaan.

Parhaiten tortun saa leikattua ja syötyä kun se on saanut lämmetä huoneenlämmössä ennen tarjoilua.

Maisema vaihtuu ulkona, joten samaa maisemaa tuotiin sisälle. Eteisen seinään tuli tämä mäntytarra.

Viihtyisä ympäristö houkutteli heti asukkaita.

Marianne-muffinssit
12 kpl

5 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 rkl kaakaojauhetta
200 g voisulaa
2,5 dl ruokokidesokeria
2 kananmunaa
1,25 dl piimää
110 g (1/2 pussia) Marianne-karkkeja murskattuna

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita voisula, sokeri, kananmuna ja piimä. Lisää jauhoseos ja Marianne-murska. Älä vatkaa! Taikina vuokiin ja pelti uuniin, 190 astetta n. 25 min.

Koska suppilovahveroita on lähimetsistä löytynyt lähes 80 litraa (ja on sieltä liikenteestä päätellen varmaan muutkin kuin me keränneet), pitää tarttua erikoisempiinkin resepteihin. Työkaverin äiti oli tehnyt tällaista hilloa, joten ei muuta kuin testiin. Maku on mielenkiintoinen. Toteutus on taattua MukaEllen laatua - alkuperäisessä ohjeessa suppilovahveroita tuli vain 2 dl, minä laitoin litran, mutta muita aineita en lisännyt samassa suhteessa. Valmista tavaraa tuli 4 dl, eli alkuperäinen tekijä on saanut varmaan ruokalusikallisen tarjottavaa?

EDIT 6.11.2011: Nyt alkuperäiseen ohjeeseen on korjattu 2 litraa suppilovahveroita 2 dl:n sijaan

Suppilovahverohillo
(alkuperäinen ohje Herrankukkaron Perjantairesepteistä)

2 litraa = 500 g suppilovahveroita
  2dl vettä
300 g hunajaa
1 dl valkoviinietikkaa
1 dl etikkaa
0,5 tl suolaa
10 mausteneilikkaa
1 kanelitanko 3 palaa muskottikukkaa

Silppua sienet. Laita kokonaiset mausteet kankaan sisään ja sido nyytti tiukasti. Laita liemiainekset, suola ja hunaja kattilaan, lämmitä hetki että hunajakin sulaa. Lisää maustenyytti ja sienet.

Keitä lientä kokoon n. 25-30 minuuttia (keittelin kauemmin niin sain tymäkämmän koostumuksen). Ota maustenyytti pois ja pakkaa hillo lasitölkkeihin.